Kun Yhdysvallat veti joukkonsa pois Afganistanista 20 vuoden miehityksen jälkeen elokuun puolivälissä 2021, Taleban-taistelijat valtasivat pääkaupunki Kabulin muutamassa päivässä.

Miehitysjoukkojen poistuttua talebanit onnistuivat verrattain nopeasti kukistamaan vastustajansa ja palauttamaan maahan rauhan 40 vuoden sotimisen jälkeen.

- Kabulissakin iskuja tehnyt Isis Khorasan -järjestökin on ennemmin riesa kuin eksistentiaalinen uhka Talebanille, arvioi STT:lle vieraileva johtava asiantuntija Olli Ruohomäki Ulkopoliittisesta instituutista.

Liike ei kuitenkaan ole yhtenäinen. Kabulia hallitsevat niin sanotut teknokraattitalebanit, joiden näkemykset ovat osin modernimpia.

VAIKKA MAASSA ei enää sodita, sitä riivaavat monet kriisit. Vakavimmat niistä ovat köyhyys ja nälänhätä.

Nälänhädän taustalla on muun muassa ilmastonmuutos, kansainvälisten järjestöjen avun väheneminen ja miljoonien pakolaisten paluu kriisin keskelle.

Lähtökohdat olivat muutenkin vaikeat. Kun Taleban nousi valtaan, maa oli sotien jälkeen raunioina, ja maan edellinen johtaja Ashraf Ghani oli karannut tiettävästi valtion kassa kainalossaan.

Viime aikoina Afganistanin kriisiä on pahentanut Taleban-hallinnon konflikti sen vanhan liittolaisen Pakistanin kanssa. Tämänkin kriisin tausta on monisyinen.

Ruohomäen mukaan Taleban onnistui häätämään länsijoukot Afganistanista käytännössä Pakistanin ansiosta. Välit kiristyivät, kun Pakistan yritti Talebanin otettua vallan Afganistanissa ohjailla sitä.

Toinen syy konfliktiin on Afganistanin Talebanin tuki Pakistanin Talebanille (TTP), joka on eri järjestö mutta tulee samasta taustasta pataanikansan heimoalueilta. Pakistanissa TTP on uhannut maan hallintoa, ja armeija on yrittänyt kitkeä sitä kovin ottein.

Afganistan on antanut alueeltaan turvaa TTP:lle.

Konflikti yltyi maaliskuussa niin pahaksi, että Pakistanin ilmavoimat pommittivat Kabulia. Ruohomäen mukaan riitaan ei ole näköpiirissä ratkaisua.

KANSAINVÄLINEN yhteisö on lähes unohtanut Afganistanin, koska pian talebanien valtaannousun jälkeen Ukrainan sota, sittemmin myös Gazan ja Iranin kriisit veivät länsimailta kaiken huomion.

Ruohomäki ei halua antaa Taleban-hallinnolle synninpäästöä, mutta hänen mukaansa aiempi hallinto ei olisi selvinnyt maan kohtaamista vaikeuksista ainakaan paremmin.

- Edellinen hallinto oli täysiä roistoja: korruptoituneita sotalordeja, joiden keskeinen tavoite muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta oli oman lompakon paksuuden edistäminen. Saldo niistä 20 vuodesta, joina länsi oli läsnä, ei ole kaksinen.

Pientä toivoa Afganistanin tulevaisuudelle tuo se, että sen maaperässä on paitsi jalokiviä, kuparia, öljyä ja maakaasua myös runsaasti harvinaisia maametalleja, joita tarvitaan muun muassa vihreään siirtymään ja moderniin sotateknologiaan.

Kultakaivos koillisessa Gulak-Daran laaksossa tuo nyt vaurautta talebanien kassaan. Kuva on heinäkuulta 2026. Kuva: AFP

Niiden kaivaminen on kuitenkin vaikeaa, sillä Afganistanin infrastruktuuri teitä ja sähköverkkoja myöten on kehnoa, jos sitä edes on.

- Vaatii pitkän prosessin ennen kuin mikään varteenotettava kaivosyhtiö alkaa siellä toimia.

Kiinakaan ei ole saanut aikaan mitään merkittävää konkreettista yhteishanketta talebanien kanssa, vaikka maa on ollut hyvin kiinnostunut Afganistanin luonnonvaroista.

Teksti: STT / Jussi Lankinen